Arkivverket i Tromsø

tomSamisk arkiv

Kautokeino med kirka i bakgrunnen norsk språkversjonsamisk språkversjon
  Guovdageainnu-stuimmit - 1852 ›› Boazodoallu
 

 

Boazodoallu

1852 dáhpáhusat čuhce Guovdageainnu-sápmelaččaide guovtte ládje:
Guovvamánus dubmehallojuvvojedje máŋga sápmelačča moivviid ovddas Skiervvá girkus 1851 geasi. Sáhkut galge máksojuvvot bohccuiguin mat vuvdojuvvojedje bidjegis. Nu lei maiddái maŋŋel Guovdageainnu-stuimmiid; bohccot dollejuvvojedje vuvdojuvvojedje bidjegis 1853 giđa, ja dat galge gokčat háldogiddagas-ja diggegoluid Álttás. Stáhta ovddasteaddjit lohke visot bearraša bohccuid oktan beroškeahttá das ahte guhte bearašlahttu daid oamastii, danne ledje mánáid ja náittusbeallelaččaid sierra bohccot mielde boazologus man vuođul bidjet dollojuvvui. Boazobidjet čuozai danne bearrašii dasttánaga, ja dat dagahii maiddái mánáid boahttevaš boazodoalu ovdii ja vahágahtii sin vejolašvuođa doalahit sosiála posišuvnnaid.

Flytting av rein over elva
Bohccot fatnasa maŋis
Govva: Norgga Sámemišuvdna

Norgga-Ruoŧa ja Suoma-Ruošša šiehtadallamiid boađusin šattai ahte Suoma rádji giddejuvvui čakčamánu 15.b. 1852:s, ii ge lean šat vejolaš johtit bohccuiguin ráji rastá. Daidda boazodoallobearrašiidda geat ledje hárjánan bargat rájehis eatnamiin, šattai rádjegidden stuora hehttehussan boazodoalu doaimmaheamis.

Siida

1852 Guovdageainnu-stuimmiid oasseváldit ledje eanas seamma siidda olbmot. Boarráseamos čálalaš dieđuid mielde lohkkui olles Guovdageaidnu oktan siidan. Vaikko ruoŧŧelaččat ásahedje Guovdageainnu sierra báhppagoddin fástaássi báhpain 1674:s, vaikko girku huksejuvvui 1701:s ja diggestohpu 1721:s ja stáhtalaš hálddašanásahusat ja almmolaš ámmátolbmot ledje báikkis, de elle aŋkke Guovdageainnu boazosápmelaččat 1800-logu vuosttaš vihtaloht jagiin, ain dábálaš siidaservodahkan.

Bearaš lei sámi servodaga vuođđoovttadat. Bearaš sáhtii leat isit, eamit, mánát ja biigá ja reaŋga. Siiddas ledje máŋga bearraša. Dábálaččat ledje siidda iešguđet bearrašat fulkkežagat. Dávjá ledje vieljažagaid bearrašat, muhto muhtomin maiddái oappážagaid bearrašat ovtta siiddas. Ortnet ii lean dattege nu čavga, earát, ovdamearkka dihte reaŋggat sáhtte vaikko goas sirdit ovtta siiddas nubbái.

Reinflokk
Eallu
Govva: Norgga Sámemišuvdna

Juohke siiddas lei siidda isit. Isida doaibma lei hovdet guođoheami ja muđui eará boazobargguid. Dálvet dolle dábálaččat ealuid čoahkis. Dalle lei álkit várjalit ealu boraspiriin.

Bohccuid oamastedje bearraša iešguđet ovttaskas olbmot. Váhnemiin ja ristváhnemiin lei vierrun gásttašettiin juo addit nieiddažiidda ja bártnážiidda bohcco. Juohkehaš oaččui iežas mearkka, ja buot bohccot mat ledje dan mearkkas bisso eaiggáda opmodahkan. Nu lei maiddái go nieiddat náitaledje. Boazoguođoheamis ledje nissonolbmot ja dievdoolbmot dásseárvosaččat. Go eaiggádis ledje sullii 200 bohcco, de lei son dutkiid dieđuid mielde buresbirgejeaddji.

Sii geat ledje fárus skábmamánu 1852 stuimmiin, ledje muhtun mánuid ovdal juo searvan oktan siidan. Ággan dasa lei ahte dalle šattai álkit veahkehit Ellen Skuma gii ii lean vel váldon gitta ja ii lean gednen duomu girkomoivvi ovddas mas lei fárus Skiervvás 1851 geasi. Dađistaga lei maiddái oktasaš osku šaddan ággan searvat stuora siidii. Eatnasat joavkkus ledje maiddái lagas fulkkežagat.

Dađistaga stuorui siida sakka stuorábun go dat mii lei dábálaš. Skábmamánu 1852 stuimmit, mas máŋga siidalahtu šadde giddagassii guhkit dahje oanehet áigái, dagahedje stuora váttisvuođaid doallat siidda.

Guohtuneatnamat

Hvilende reinflokk på vidda
Bohccot livvadeame duoddaris
Govva: Norgga Sámemišuvdna

Guovdageainnu boazosápmelaččat ledje geasseáiggi Hámmerfeastta, Álttá-Dálbmeluovtta, Láhpi, Skiervvá, ja Návuona guovllus, ja muhtun guovlluin Ivgus. Mearrariikkas rátke stuora dálvesiiddat smávit geassesiidan, dábálaččat bearrašiid mielde. Riddoguovllus ledje buoret geasseguohtumat ja unnit divri go duoddaris leat geasset. Boazu beasai bálgat gitta suoidnemánnui. Dalle fas bohčigohte áldduid.

Borgemánu/čakčamánu johttájedje fas duoddara guvlui ealuiguin, ja smávva siiddat čoahkkanedje fas stuora siidan. Guovdageainnu guovllus ledje buorit guohtuneavttut dálvet go fal lei unnán muohta, ii ge lean jikŋon. Jus guohtumiid heajudii, de ledje beahcevuovddit Suomabealde (Ruošša stivrra vuolde 1809 rájes) buorit dálveguohtuneatnamat. Guovdageainnu boazosápmelaččat sáhtte maiddái johtit ealuin čađa Suoma Ruŧŧii, muhto sii dáhtto guođohit Suoma beahcevuvddiin gosa ii lean nu guhkki.

Rádjedilli

Kart over Kautokeino og Finnmark 1868
Finnmárkku kárta 1868
Váldojuvvon: Wulfsberg, Chr.M.

Guovdageaidnu lea rádjeguovlu gos stuoraváldepolitihkka lea leamaš guovddážis. 1751 rádjesoahpamuša mielde šattai gilli Norgga vuollásažžan, ja boazosápmelaččat šadde Norgga stáhtaboargárin. Ovdal dan hálddašii Ruoŧŧa gili. Ránnjáriika Suopma gulai 1809 rádjái Ruŧŧii muhto dan maŋŋel šattai Ruošša stivrra vuollái. Norga ja Ruoŧŧa lei uniovdnan 1814-1905 áiggi. Norgga-Ruoŧa ja Ruošša oktavuohta lei deaŧalaš stuoraváldepolitihkas, ja Norgga-Ruoŧa politihkalaš njunušgotti oktavuohta čoaskkui dađimielde go Ruošša politihkalaš fápmu stuorui. Norgga-Ruoŧa šiehtadallit Norgga-Ruošša ráji oktavuođas eahpidedje mat Ruošša ráđđehusa áigumušat duođai ledje. Ruoŧŧa (Englándda doarjagiin) navddii Ruošša atnit davvi-guovlluid aggresiiva mihttun. Dat oaivilat dagahedje šiehtadallanvuođu ovdii. Ja boađusin šattai ahte Suoma rádji giddejuvvui čakčamánu 15.b. 1852:s buot boazojohtimiidda. Guovdageainnu sápmelaččat eai beassan dalle šat dálveguohtumiidda Suoma beahcevuvddiide maid ledje buolvvaid mielde atnán. Boazosápmelaččat ledje maiddái atnán Ruoŧabeale beahcevuvddiid dálveguohtuneanamin, ja dalle johte sii Suoma čađa Ruoŧabeale eatnamiidda. Go rádji giddejuvvui de šattai hirbmat lossat johtit Ruoŧabeale dálveguohtuneatnamiidda. 1852/53 dálvvi ledje danne ealuin Norgga beale soahkevuvddiin dálvvi miehtá, ja dat ii lea doallevaš čoavddus go bohccot dalle nelgo.